Kun karhu syö omansa

-

R.I.P. Aleksei Navalnyi, oppositio ja demokratia. 

---

Venäjä hyökkää Ukrainassa, ja kohtelee ja on aina kohdellut omia kansalaisiaan säälimättömästi. Ihmisoikeuksien häpeämätöntä polkemista lähinaapurissamme, juuri nyt, juuri tällä hetkellä.

Kun karhu syö omansa, karhun on aika mennä.


Lue myös Siperia 

 


 

Kommentit

  1. Sara - Villa Emilia16.2.24

    RIP Aleksei Navalnyi. En tiedä olenko enemmän järkyttynyt vai vihainen.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi17.2.24

    Elämme kummallisia aikoja, eikö tämä koskaan lopu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. T. K.19.2.24

      Taitaa riippua Venäjän kansasta. Eli ihmettä odottaessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat kirjoitukset

Harvinaisten ihmissuhteiden päivä, osa 5: Heran kosto

-
Kuva
On jälleen helmikuun neljästoista päivä. Rakkauden ja ystävyyden päivä! Ja minä, Hera, avioliiton jumalatar, olen valmiina kostamaan katkerasti kaikki kokemani vääryydet! Pitää vain hetki miettiä, mitä ne voisivat tänään olla. Argos, missä olet? Tui tui! Siellähän sinä olet, oma lemmikkini. Ota hieman linnunsiemeniä... Arvaa, miksi en luota kehenkään muuhun kuin sinuun, Argos? Koska joka ikinen tuntemani Olympoksen asukki on pettänyt luottamukseni! En ymmärrä miksi minua kohdellaan aina niin huonosti. Entä sitten, vaikka vuodankin eteenpäin kaikki minulle uskotut salaisuudet? Vaikka puhunkin kaikista selän takana pahaa? Vaikka kostankin kaikille kaiken? He eivät ymmärrä minua, Argos, eivätkä ansaitse luottamustani.  Illalla olisi elostelevan aviomieheni Zeuksen kevytkenkäisen adoptiotyttären Afroditen jokavuotiset ystävänpäiväbileet , mutta enpä tiedä viitsinkö edes mennä sinne. Olen edelleen näreissäni siitä, että viime vuoden juhlissa nousuhumalainen Paris väitti Afroditen olevan...
Lue tämä kirjoitus

Harvinaisten ihmissuhteiden päivä, osa 3: Afrodite ja kateellisten panettelu

-
Kuva
On helmikuun neljästoista päivä, ja aika jokavuotisten ystävänpäiväjuhlien. Minä, Afrodite, kauneuden ja rakkauden jumalatar, olen jälleen kutsunut kaikki suosikkini täällä Olympos-vuorella juhlimaan tätä päivistä imelintä. Tänä iltana pukeudutaan parhaimpiin, syödään, juodaan ja nautitaan elämästä! Alan valmistautua iltaa varten, tosin, kuinka voisin mahdollisesti tehdä itsestäni enää tämän kauniimpaa? Kävin äsken hakemassa postini, ja luonnollisesti postilaatikkoni pursuili kortteja ja viestejä lukemattomilta ihailijoiltani. Mistäköhän löydän aikaa sille, että selailisin nämä kaikki läpi? Kas, kaikista isoin kortti, vaaleanpunaisessa tuoksuvassa kirjekuoressa. Tämä on selvästikin luettava nyt heti. Kannessa lukee: Meren aalloista synnyit sinä, Afrodite, kaikkein kaunein jumalatar, ja tänä ystävänpäivänä toivon sinulle...   Ooh, kuinka suloista! Aukaisen kortin... ... vain ja ainoastaan pahaa! Et tänäkään vuonna kutsunut minua juhliisi, joten kiroan nimeäsi ja sitä päivää jona s...
Lue tämä kirjoitus

Preppausneuvoja

-
Kuva
Nyt, jos koskaan, on oikea aika valmistautua maailmanloppua varten, ja minä olen luonnollisesti oikea henkilö sinua asiassa ohjeistamaan. Tietenkään en aio kertoa sinulle nimeäni, osoitettani tai mitään muutakaan yksityiskohtia itsestäni, sillä olettamuksella että havittelet varastojani, mutta muuten annan aina mielelläni preppausneuvoja. Jos et ole tähän mennessä tajunnut varastoida vettä, ruokaa ja hygieniatarvikkeita pahan päivän varalle, en näe sinulla olevan mahdollisuuksia selviytyä tositilanteessa. Jos sinulla on vaikeuksia maalaisjärjen käytön kanssa, kehotan sinua menemään pitsinnypläyskursille ja jättämään preppaamisen niille, joilla on edes teoreettinen mahdollisuus selviytyä sitten, kun ryminä alkaa. En puhu preppauksen perusteista, kuten elintarvikkeiden hamstraamisesta tai maanalaisen bunkkerin kaivamisesta, vaan preppaukseen liittyvästä henkisestä valmistautumisesta. Henkinen valmiustila selviää kysymällä itseltä seuraavat kysymykset: Selviänkö maailmanlopusta, jos en pä...
Lue tämä kirjoitus

Kolme osaa kovaa työtä

-
Kuva
Kolme osaa nitroglyseriiniä ja yksi osa piimaata, ensimmäinen räjähtämistä ja toinen vakauttamista varten. Tämä on maailmanhistoriaa mullistanut dynamiitin kaava, jonka ruotsalainen kemisti Alfred Nobel vahingossa keksi. Sen kehittämiseen vaadittiin lukematon määrä työtunteja, kokeita, räjähdyksiä, tuhoutuneita taloja, poliittisia vastoinkäymisiä, keksijän mielenterveys ja maine, hirvittävä määrä ihmishenkiä - sekä pieni tippa hyvää tuuria. Elettiin 1800-luvun puoliväliä. Maailma oli modernisoitumassa, ja junaratojen määrä lisääntyi Euroopassa. Jotta rautateistä saataisiin mahdollisimman tehokkaita, niiden tieltä piti räjäyttää kaikki mahdollinen kiviaines pois. Vahvistuva kaivosteollisuus tarvitsi myös kipeästi edullisia räjähteitä toimiakseen tehokkaasti. Työmailla oli ennen käytetty irtonaista mustaruutia, mutta sen panostaminen oli aikaavievää ja hankalaa puuhaa. Tutkijat ympäri maailmaa työskentelivät nitroglyseriinin parissa kehittääkseen siitä toimivan ja turvallisen työkalun. N...
Lue tämä kirjoitus

Aina tuulen kanssa kilpaa

-
Kuva
Tiedän laitumen, jolla käyskentelee kesäisin kaksi hevosta ja poni. Käyn niitä aina silloin tällöin kävelyilläni tervehtimässä. Ruunikko ruuna, päistärikkö tamma ja tummanharmaa poni seisovat kiinni toisissaan ja huiskivat hännillään kärpäsiä pois toistensa silmiltä. Nojaan aitaan ja tervehdin kolmikkoa. Nämä eivät välitä tulostani pätkääkään, ja ilahdun niiden reaktiosta. Viereisellä laitumella levottomasti liikehtelevä voikko ori hirnahtaa ja kolistelee aitaa. Se selvästi haluaisi tamman luo, mutta kolmikko ei kiinnitä siihenkään mitään huomiota. Pureskelen timoteita ja katselen voikkoa. Pohdin suhdettani hevosiin. Lapsena vietin paljon aikaa talleilla, sillä isosisareni kävi viikoittain ratsastamassa ja minut otettiin mukaan siksi, ettei minua voinut kotiinkaan yksin jättää. Olen ratsastanut ehkä kaksi kertaa, ja se riitti minulle. Tuntuu väärältä roikkua niin majesteettisen eläimen selässä, jos ei ole tarvetta mennä minnekään. Sen sijaan olen katsellut hevosia paljon. Katsellut ja ...
Lue tämä kirjoitus