Rubikonin rannalla

Sinä päivänä olin tehnyt pitkää päivää kirjastossa, ja ollessani juuri laittamassa hyllyyn paikalleen paksua Suomi-Hollanti-Suomi -sanakirjaa sinä kurottauduit sulokkaasti ohitseni ottaaksesi saman teoksen. Hajuvetesi taivaallisen sitruksinen tuoksu ympäröi minut, ja kuin elokuvissa katseemme kohtasivat. Aika pysähtyi, universumi etsi uutta paikkaansa, sitten pudotin paksun sanakirjan avonaisten sandaalien somistamille varpaillesi. Hetkeä myöhemmin asetellessani jääpussia mustuneiden varpaittesi päälle kysyin nimeäsi ja ehdotin, että korvaukseksi aiheuttamastani vammasta veisin sinut kahville, sanoit, että et oikeastaan välittänyt kahvista, mutta ehkä keksisin jotakin vastaavaa  vastasin, että eihän kahvia voi mitenkään millään korvata  sanoit, että miten olisi vaikka illallinen  vastasin, että illallinen ei ole lainkaan verrattavissa kahviin  sanoit, että pitääkö minulle rautalangasta vääntää vastasin, että mitä oikein tarkoitat  sanoit, että etkö tosia...

Otetaan mies ja otetaan häneltä pois kaikki miehen henkiset ominaispiirteet. Pois hidasjärkisyys ja putkiaivoisuus, tilalle tunneälyä ja empatiaa. Tehdään ulkoisesti mies, joka on henkisesti nainen. Miehen tulee olla pitkä ja komea. Silmien tulee olla siniset ja hampaiden häikäisevän valkoiset. Hivenen parransänkeä ja tummat lyhyet kiharat. Mies pukeutuu tyköistuviin, muodikkaisiin merkkivaatteisiin. Ulkomuotonsa on huoliteltu, samalla huoleton.  Mies on lihaksikas ja voimakas ja hän harrastaa kiinnostavia urheilulajeja, kuten ratsastusta ja paritansseja. Hän soittaa klassista kitaraa, pianoa ja klarinettia. Mies on rikas perijä, asuu isossa maalaiskartanossa, jossa hän hoitaa puutarhaansa keskustellen samalla lintujen kanssa. Hän osaa korjata vuotavan putken lausuen samalla sonetteja. Miehellä on synkkä salaisuus, joka on muovannut hänestä sen henkilön, joka hän tänä päivänä on. Hän on kokenut mutta kokematon, tasapainoinen mutta tunteellinen. Hän puhuu useita kieliä sujuvasti, on...

  Kesän keijuja Niin lyhyen aikaa Tääl' viihtyvät.

  ... täällä taas, kohta jo ohitse, minne sinulla on aina niin kova kiire?

No et ole, ainakaan tässä blogissa, sillä kyseinen köyhyysrajalla kituuttava kynäniekka eli Haamukirjailija otti ja lähti ulkomaille karkuun velkojiaan. Miten mahtaa taloudellisesti tiukkaan paikkaan joutuneen ja matkailua koko sydämestään vihaavan taiteilijan käydä? Voit seurata Haamukirjailijan matkan edistymistä osoitteessa https://oghaamukirjailija.blogspot.com/ Englanniksi osoitteessa  https://ogghostwriter.blogspot.com/  

Päätit sitten ripustaa takapihasi terassille tuulikellon. Sellaisen, joka kilisee ja kolisee tuulen sitä leppeästi keinutellessa. Ajattelit tyytyväisenä sitä, kuinka ihanalta kellojen kilinä kuulostaisi kauniissa kesäillassa. KILIN KILIN KILIN Sinä olet niitä ihmisiä, joille tärkeintä maailmassa on sisustaminen ja pihan laittaminen, se, että kulissit ovat pystyssä ja vastamaalattuja. Pidät visusti huolen siitä, että pihallasi kukat ovat tuoreita, terassikalusteet öljyttyjä, puut kaadettuja ja hyönteiset myrkytettyjä. KILIN KILIN KILIN Luonnollisesti et tuulikelloa ripustaessasi tullut ajatelleeksi naapureitasi. Halusit tuulikellon, joten hankit sen, miettimättä hetkeäkään, että sen taukoamaton kilinä kuuluisi myös naapureillesi KILIN KILIN KILIN jotka mieluummin kuuntelisivat kevätöisin ikkunoista soljuvaa satakielen laulua. Sinä nukut ikkunat kiinni tuulettimen huminassa korvatulpat päässäsi. Ainoana ihmisenä maailmassa kuvailet satakielen laulua ärsyttäväksi. Kun lintu eräänä i...