Rubikonin rannalla

Slava Ukraini    

R.I.P. Aleksei Navalnyi, oppositio ja demokratia.  --- Venäjä hyökkää Ukrainassa, ja kohtelee ja on aina kohdellut omia kansalaisiaan säälimättömästi. Ihmisoikeuksien häpeämätöntä polkemista lähinaapurissamme, juuri nyt, juuri tällä hetkellä. Kun karhu syö omansa, karhun on aika mennä. Lue myös Siperia     

Olen matkallani etsimässä järkeä ja mieltä, matkallani, joka ei katso aikaa, ei paikkaa, ja tänään olen lukuisten harharetkien jälkeen vihdoin saapunut yhdelle suunnitelluista kohteistani. Eteläinen Meksiko, Morelosin osavaltio, pieni maalaiskylä, 20. helmikuuta 1919. Olen kulkenut ajassa taaksepäin jäljittäen miestä, jossa ruumiillistuu vallanpitäjien vastustaminen, kapinahenki, vaateparren tyköistuvuus ja muotoiltujen viiksien eleganssi. Hän on vapaustaistelija, jonka suonissa virtaa niin valkoisen miehen kuin myös intiaanien verta, ja sitä verta niin kovin moni haluaisi päästä vuodattamaan. Minä siis vain haluan kysyä häneltä muutamia kysymyksiä. Yksikään vallankumouksellinen ei ole pyhimys, mutta etsimäni mies on kapinallisista kenties se, jolla olisi oikeus vähintäänkin sovittaa sädekehää tummille kutreilleen. Hän on mies, joka ponnisteli tavallisen kansan oikeuksien puolesta ja johti taistelua korruptoitunutta ja väkivaltaista diktaattoria vastaan. Mies, joka kirjoitutti historia...

Olen matkallani etsimässä järkeä ja mieltä, matkallani, joka ei katso aikaa, ei paikkaa, ja tänään olen lukuisten harharetkien jälkeen vihdoin saapunut yhdelle suunnitelluista kohteistani. On huhtikuu vuonna 1518, ja olen Ranskassa, Amboisessa, Clos Lucén kartanon kevääseen heränneessä puutarhassa. Kävelen kohti kartanon piharakennusta ja huomaan sen oven olevan kutsuvasti raollaan. Koputan ja astun sisään ateljeehen, jonka seinät ovat täynnä toinen toistaan kiehtovampia piirroksia, maalauksia, luonnoksia, suunnitelmia. Kaiken keskellä on etsimäni henkilö, pitkä ja komea, jatkuvasti muistikirjaansa luonnosteleva, Ranskan maaseudulle elämänsä ehtoossa vetäytynyt 66-vuotias italialainen mies. Hän on taiteilija, tieteilijä, keksijä, yksi maailmanhistorian merkittävimmistä ihmisistä… Kert Oja: …Leonardo da Vinci! Leonardo: Aikamatkaaja tulevaisuudesta! Kert Oja: Te osasitte odottaa minua? Leonardo: Aah, kyllä vain. Olen ehkä jo vanha, mutta älyssäni ei ole mitään vikaa. Ajatuksissani olen ...

Slasher99: Tämä on ihan kuin jostakin kauhuelokuvasta, VerV181: nii mikä Slasher99: No tämä kaikki mitä täällä netissä on. Kuvat ja videot. Ukrainasta. Käsittämätöntä, että tällaista voi tapahtua nykyaikana. VerV181: en oo seurannu niin tarkasti Slasher99: Viimeisten kuuden viikon aikana minä en ole juuri mitään muuta tehnytkään. VerV181: joo oon huomannu Slasher99: Näitä kuvia pitäisi oikeasti näyttää Venäjän kansalle. Täällä on selvää videokuvaa siitä, mitä venäläissotilaat ovat tehneet ukrainalaisille siviileille. Slasher99: Toisaalta mitä hyötyä siitä olisi, kansalaiset ovat siellä niin tietämättömiä, etteivät välittäisi kuitenkaan. VerV181: joko oot katsonut sen tekemäni animaation jonka lähetin VerV181: typoo, typoo? Slasher99: Kyllä olen. VerV181: kiva voit laittaa kommentit mulle sähköpostiin? Slasher99: No toki, kun noin kauniisti pyydät. VerV181: sori oon vähän stressaantunut, hommat kasaantuu päälle Slasher99: Ei kiinnosta Ukrainan tilanne enää? VerV181: ei oikeastaan Slashe...

Olen matkallani etsimässä järkeä ja mieltä, matkallani, joka ei katso aikaa, ei paikkaa, ja tänään olen lukuisten harharetkien jälkeen vihdoin saapunut yhdelle suunnitelluista kohteistani. On sydäntalvi vuonna 1851, ja olen pienessä Busseton kaupungissa pohjoisessa Italiassa. Olen etsimässä jotakuta, jonka tiedän täällä asuvan, ja vihdoin löydän itseni hänen asuntonsa edestä. Katselen hetken eleganttia, holvikaarin koristeltua rakennusta, ja kävelen sitten sen ovelle. Olen koputtamaisillani, mutta huomaan, että ovi on kutsuvasti raollaan. Avaan oven ja astun sisään, kävelen käytävää pitkin peremmälle, tyhjän salongin läpi, kohti työhuonetta, josta kuuluu hyräilyä. Säveltäjä Giuseppe Verdi istuu työpöytänsä ääressä ajatuksiinsa vaipuneena. Huomaan hänen työstävän paraikaa uusintaa oopperaansa; työnimenä teoksella on La Maledizione , Kirous. Säveltäjämestari on uppoutunut työhönsä. Hän on keskittynyt, kulmat ovat kurtussa, hän hieroo ohimojaan turhautuneena, hänen siniharmaat silmänsä pä...

Viime aikojen säätilat ovat olleet mielenkiintoisia. Joka ikinen päivä on ollut erilainen kuin edeltäjänsä; ensin pakkasta, sitten plussaa, välillä sataa lunta, välillä vettä. Nyt on ollut taas vaihteeksi pakkasta. Tiet ovat liukkaita ja hanki kantavaa. Nyt on kaunista, valkoista ja puhdasta. Voisin kirjoittaa jotakin kaunista, valkoista ja puhdasta, mutta se tuntuu vaikealta. Ukrainan sota on jatkuvasti mielessäni, ja sen herättämistä ajatuksista on kauneus kaukana.  Tosin, taistelu Ukrainasta ei ole mitään uutta auringon alla. Itä-Ukrainassa on sodittu jo kahdeksan vuotta. Maailmalla on tällä hetkellä käynnissä lukuisia sotia ja humanitaarisia kriisejä. Suomen YK-liiton ylläpitämästä listasta pääsee tutkimaan tarkemmin käynnissä olevia konflikteja. Suuri osa näistä lukuisista konflikteista on tavallaan helppo unohtaa, sillä ne ovat kaukana, kaukana poissa, eksoottisissa, vieraissa maissa. Ukrainan sota on säikäyttänyt suomalaiset ja koko Euroopan nimenomaan siksi, että sota on t...

Tänä päivänä vuonna 2010 amerikkalainen elokuvaohjaaja Kathryn Bigelow teki historiaa voittamalla ensimmäisenä naiselokuvaohjaajana parhaan ohjaajan Oscar-palkinnon elokuvallaan The Hurt Locker . Elokuvassa seurataan Yhdysvaltain maavoimien pomminraivaajatiimiä Irakin sodan aikana. Pääosassa olevalla ryhmänjohtajalla on vaikeuksia sopeutua normaalielämään, ja hän palaa aina vain uudestaan takaisin taistelutantereelle. The Hurt Lockerin sanoma voidaan kiteyttää heti elokuvan alussa nähtävään, journalisti Chris Hedgesin sitaattiin: " The rush of battle is often a potent and lethal addiction, for war is a drug ", ja siihen, kun tekstin alkuosa haalistuu pois, ja jäljelle jää vain lainauksen loppu: sota on huumetta. Huumeiden käyttäjä, narkomaani, on riippuvainen huumausaineista. Riippuvuussuhde kehittyy ja voimistuu nopeasti, ja narkomaanille muodostuu välttämätön tarve saada jatkuvasti lisää huumetta. Pian hän on valmis heittämään pois kaiken hyvän elämästään huumeiden takia, h...