Rubikonin rannalla

On helmikuun neljästoista päivä, ja aika jokavuotisten ystävänpäiväjuhlien. Minä, Afrodite, kauneuden ja rakkauden jumalatar, olen jälleen kutsunut kaikki suosikkini täällä Olympos-vuorella juhlimaan tätä päivistä imelintä. Tänä iltana pukeudutaan parhaimpiin, syödään, juodaan ja nautitaan elämästä! Alan valmistautua iltaa varten, tosin, kuinka voisin mahdollisesti tehdä itsestäni enää tämän kauniimpaa? Kävin äsken hakemassa postini, ja luonnollisesti postilaatikkoni pursuili kortteja ja viestejä lukemattomilta ihailijoiltani. Mistäköhän löydän aikaa sille, että selailisin nämä kaikki läpi? Kas, kaikista isoin kortti, vaaleanpunaisessa tuoksuvassa kirjekuoressa. Tämä on selvästikin luettava nyt heti. Kannessa lukee: Meren aalloista synnyit sinä, Afrodite, kaikkein kaunein jumalatar, ja tänä ystävänpäivänä toivon sinulle...   Ooh, kuinka suloista! Aukaisen kortin... ... vain ja ainoastaan pahaa! Et tänäkään vuonna kutsunut minua juhliisi, joten kiroan nimeäsi ja sitä päivää jona s...

Olen matkallani etsimässä järkeä ja mieltä, matkallani, joka ei katso aikaa, ei paikkaa, ja tänään olen lukuisten harharetkien jälkeen vihdoin saapunut yhdelle suunnitelluista kohteistani. Omassa ajassani on käyty keskustelua siitä, miten naisjohtajien tulisi käyttäytyä vapaa-ajallaan. Kukapa olisi parempi kertomaan asiasta mielipidettään, kuin yksi historian tärkeimmistä ja rankimmin bailaavista naishallitsijoista? Aleksandria! Muinaisen Egyptin vauras ja hyvinvoiva pääkaupunki 40 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kuljen pitkin kaupungin auringonpaahtamia katuja, ohi temppeleiden, Museionin ja kirjaston, kohti suurta kuninkaallista palatsia, jonka loistossa hän asuu; dramaattinen, häikäilemätön ja julma, Ptolemaioksen suvun loppuhuipentuma, muinaisen valtakunnan viimeinen hallitsija - Kleopatra VII Filopator. Kleopatra on paennut keskipäivän hellettä kuninkaalliseen oleskeluhuoneeseensa, epäilemättä punoakseen juoniaan siitä, miten kukistaa vihollisensa tulevissa taisteluissa. Huonetta...