Koodikielenä navajo

Nahoditsʼǫʼłání Dineʼé Bikéyah.

Kyllä, luit aivan oikein. Ei, en nukahtanut naama näppäimistöllä. Kyseinen ilmaus on navajonkielinen nimitys Suomelle. Kääntyy suurin piirtein monien soiden ihmisten maa.

Yhdysvaltojen merijalkaväki värväsi toisen maailmansodan aikana navajointiaaneja viestimiehiksi Tyynellemerelle taisteluissa japanilaisia vastaan. Intiaanien tehtävänä oli lähettää ja vastaanottaa omalla äidinkielellään viestejä kenttäpuhelinverkossa. He puhuivat vähemmistökieltä, jolle ei siinä vaiheessa ollut olemassa kirjoitettua muotoa, kieltä, jota vihollisen oli mahdotonta ymmärtää ja koodikielenä mahdotonta murtaa. Navajointiaaneja kutsuttiin koodinpuhujiksi, ja he olivat merkittävässä osassa Yhdysvaltojen sotamenestystä.

Jos navajonkielessä ei ollut jollekin valtiolle nimeä, koodinpuhujat keksivät sen itse. Ilmeisesti nimien keksiminen sai sotureiden huumorinkukan kukkimaan. Esimerkiksi navajonkielellä Venäjä on punapaitaisten ihmisten maa, Irlanti on punapäisten ihmisten maa. Ruotsi on sarvihattuisten ihmisten maa, Saksa on rautahattuisten ihmisten maa. Ranska on viiksekkäiden ihmisten maa, Italia on epäselvästi puhuvien ihmisten maa. Sittemmin koodinimet vakiintuivat virallisiksi maiden nimiksi navajoiden kieleen.

Tämä kaikki sai minut pohdiskelemaan vähemmistökielien hyödyntämistä noin muutenkin kuin vain sotien koodikielinä. Miten esimerkiksi saamenkieltä voitaisiin hyödyntää paremmin? Olisiko joku ammattiala, joku tehtäväkenttä, jossa olisi hyötyä sellaisesta supervoimasta kuin harvinaisen kielen osaamisesta?

Autetaanpa vähemmistökieliä säilymään ja heitetään teille lukijoille

Kysymys: miten vähemmistökieliä voitaisiin paremmin hyödyntää?




Kommentit

Kuukauden luetuimmat kirjoitukset

Muorisorikollinen

Harvinaisten ihmissuhteiden päivä, osa 4: aito Adonis

Preppausneuvoja

Mitä Marilyn tekisi

Kolme osaa kovaa työtä

하지마 hajima

Harvinaisten ihmissuhteiden päivä, osa 2: Amorin postia

Tehtävä suoritettava perjantaina 13. päivä

Ammattimainen yläkerran naapuri