Veden vietävänä

Se virtasi joella, solisi, näki kirjoittajan rannalla
Se katseli pohtijaa, totesi, olemme samalla kannalla
Se ehdotti, tule mukaani, olet liikaa tällä sannalla

Se olisi varmasti opettavaista, kirjoittaja vastasi

Se kertoi tulleensa tänne täysin omia aikojaan
Se oli ollut joka paikassa, kyllä, kerta kaikkiaan
Se sanoi viipyilevänsä nykyisin omissa ajatuksissaan

Se on minullakin tapana, kirjoittaja myönteli

Se tuli tänne kaukaa, kaukaa, komeetalla matkaten
Se kiisi läpi avaruuden, odottaen, miettien
Se törmäsi, saapui perille, teki planeetasta sinisen

Se on siis miten päädyit tänne, kirjoittaja täsmensi

Se kertoi; oli ensin jäätä, sitten se muuttui nesteeksi
Se näytti; nesteestä kaasuksi, näin, ja taas jäiseksi
Se esitti kernaasti taikojaan, kehui temppua helpoksi

Se on olomuodon muuttamista, kirjoittaja havaitsi

Se oli lunta, se kerrostui, pakkautui, tiivistyi
Se oli paineessa, se tiheytyi, kiteytyi ja jäätyi
Se oli hidas, se mateli, mureni ja särkyi

Se on jäätikön virtausta, kirjoittaja määritti
 
Se oli liplattavia laineita, maininkeja, aaltoja
Se oli syvänmeren haudassa, pohjalla, paineessa
Se oli suolaista, virtaavaa, lähellä, horisontissa

Se on armoton ja aava, kirjoittaja runoili

Se muuttui taas, nyt pilveksi, alas lankesi, satoi
Se imeytyi maahan, se kyllästi, uusiutui, kasvoi
Se lähteestä pulppusi, puroina pintaan pisaroi

Se on hyvää ja raikasta, kirjoittaja ihaili

Se oli merissä, lammissa, järvissä, soissa
Se oli maassa, ilmassa, puroissa, joissa
Se oli tarpeen, ilman sitä kaikki ois poissa

Se on elämän edellytys, kirjoittaja tähdensi

Se näytti, miten käy, kun sitä ylenkatsotaan
Se näytti, miten käy, kun se nousee tulvimaan
Se näytti, miten käy, kun sitä kaltoinkohdellaan

Se on vahva ja haavoittuva, kirjoittaja muotoili

Se jatkoi matkaa, kiertoaan, ikuisesti, ainiaan
Se olisi täällä silloin kun aika alkaisi loppumaan
Se kysyi millaisena se tulisi joessa virtaamaan

Se on meidän vastuullamme, kirjoittaja ymmärsi