Haamukirjailija

On tullut elettyä sellainen elämä, josta on syntynyt kirjailija. Oli aika, jolloin lymyilin Pariisin Oopperan kellarissa lauluja laulaen ja ohikulkijoita säikytellen. Oli aika, jolloin komensin Lentävää Hollantilaista meren myrskyissä kiitäen. Oli aika, jolloin haastoin Hamletia päättämään, että ollako vai eikö olla, se ei henkilökohtaisesti ollut kummoinen pulma minulle, joka olen joskus ollut mutten enää ole.

Tarinoita riittää, sillä kaikenlaista on tullut tehtyä. Ei auta kuin kirjoittaa kokemani kirjaksi!

Elämäkertani, vaatimattomasti otsikoituna Vuosituhanteni, on mestariteos, joka vain odottaa kirjoittamistaan. Sulkakynä on teroitettu ja mustepullo aukaistu, ei muuta kuin työhön. Mietitäänpäs hetki. Mikä olisi loistelias alku suurromaanilleni? ”Oli synkkä ja myrskyinen yö.” Vai oliko yö sittenkin tumma ja tuulinen?

Faksi piippaa! Katsotaanpas, minkälainen toimeksianto olisi tällä kertaa tarjolla. Romaanin kirjoittamisen ohella minun on tehtävä muita töitä saadakseni laskut maksettua. Se hidastaa romaanini valmistumista, mutta minkäs teet. Jotenkin tämä elottomuus on kustannettava. Ja en todellakaan aio muuttaa pienempään asuntoon! Eli uusi toimeksianto. Katsotaanpa, mitä siinä sanotaan.

Kirjoita työpaikkailmoitus SuuriLuuri Oy:lle HR:n puolesta.

Otan tämän lämmittelyharjoituksena. Eli:

Hei Sinä Energinen ja Multitaskaava Supertyyppi!!!

Haemme sinua pyörittämään toimistomme arkea ja liiketoimintamme ydintehtäviä.

Sinulla on korkein mahdollinen tutkinto, mutta olet suostuvainen matalimmista matalimpaan palkkaan. Sinulla on vähintään viiden vuoden, mieluiten viidentoista vuoden kokemus vastaavista tehtävistä, mutta olethan alle 30-vuotias. Innostut niin ilta- kuin viikonlopputöistä ja suorastaan sytyt palkattomasta somepäivystyksestä vapaa-ajallasi. Puhut, sanotaan nyt vaikka, viittä eri kieltä sujuvasti. Tuot mukanasi laajan kontaktiverkoston, olet hyvä tyyppi ja supersosiaalinen tiimipeluri. Suhtaudut intohimoisesti itsenäiseen puurtamiseen ja ratkot ongelmia kernaasti itseksesi.

Liitäthän hakemukseesi CV:n ohella kymmenen eri suosittelijan yhteystiedot, työnäytteesi, ennakkotehtäväsi, LinkedIn-profiilisi, videoesittelysi ja passikuvasi. Huomaathan, että rekrytointi on anonyymi, joten älä kerro mitään, mistä tunnistaisimme sinut. Toivomme hakijoita useista erilaisista taustoista, mutta annamme etusijan talossa jo työskenteleville ja heidän sukulaisilleen sekä tuttavilleen.

No niin, siinä se sitten oli. Faksaan sen, noin, ja sitten takaisin omiin hommiin. Oli siis synkkä ja myrskyinen yö. Vai oliko aurinkoinen ja kuulas päivä? Äh, taas piippaa faksi!

Kirjoita iskevä lööppi Ilta-Juoruille, aihe vapaavalintainen. 

Mikä olisi aihe, joka kiinnostaisi ihan kaikkia? Kirjoitan vaikka, että

Suomen entinen pääministeri Marin osallistuu Napolin rauhankonferenssiin

Ei ei, ei ole iskevä lööppi, ei kukaan tällaista klikkaa. Laitan vain, että

Some-Sannan rantaloma Italiassa - katso kuvat!

Sehän meni kivuttomasti, toisin kuin omaan työhöni syventyminen. Ärh, taas piippaa. Mahdotonta keskittyä kun koko ajan piippaa! Kammottaa ajatellakin sitä, mitä minulle olisi tapahtunut, jos olisin pienenä haamuna jatkuvasti altistunut älyttömille piippauslaitteille. En olisi oppinut mitään enkä olisi saanut mitään aikaiseksi!
 
Kirjoita takakansiteksti liitteenä olevaan rakkausromaaniin.

Faksasivat koko kirjan. Kylläpä kestää, ja paperia kuluu. En jaksa odottaa koko kirjaa, mutta pläräänpä hieman tästä alusta ja kirjoitan sitten... jotakin...

Anastasia Lotjanen: Rakkautta isovihan aikaan

Josefiina, maalaiskartanon vaaleahiuksinen ja villiluontoinen perijätär, ajautuu epätoivoiseen suhteeseen maahan hyökkäävän vihollisarmeijan tummakulmaisen kapteenin kanssa. Mykkä ja mystinen kapteeni kantaa mukanaan niin synkkää salaisuutta kuin paiseruttoakin. Saavatko rakastavaiset toisensa Pohjanmaan palaessa? Palkitun ja rakastetun kirjailijan Anastasia Lotjasen uusin menestysromaani vie lukijansa yltiöromanttiseen seikkailuun...

Hetkinen, minähän kirjoitin tämän kammottavan roskaromaanin itse! On se nyt kumma, ettei menetyskirjailija voi itse kirjoittaa menestyskirjojaan, vaan joutuu turvautumaan haamukirjailijan palveluksiin. Eikä minulle tipu kiitoksen sanaa, ei edes kirjastokorvauksia.

Taas säksättää faksikone.

Kirjoita puhe Suomen presidentille EU-kokoukseen, sillä hän ei ehdi kun on lenkillä, terveisin Jakke Mäntyniemestä.

No nyt sanon, että en kirjoita. Liikaa häiriöitä tuosta faksista. Pitäisi lailla kieltää moiset koneet ja siirtyä takaisin kirjeiden rustaamiseen. Ghostaan viestin ja keskityn kirjoittamaan omaa romaaniani.

Oli siis synkkä ja myrskyinen yö. Tai mitä jos en kirjoittaisikaan elämäkertaani, vaan tekisin muodonmuutoksen fiktion kirjoittajaksi? Mitä jos kirjoittaisinkin, että “Eräänä aamuna herätessäni huomasin muuttuneeni torakaksi.” Vai olisiko russakka sittenkin parempi?