Hetki ennen päätöksentekoa

-
Tammikuun kymmenentenä päivänä vuonna 49 ennen ajanlaskumme alkua saapui Gaius Julius Caesar erään joen rannalle. Hän oli matkalla Roomaan 5 000 sotilaan kanssa kaapatakseen vallan itselleen. Joen ylittäminen merkitsisi sodanjulistusta, tilannetta, josta ei olisi enää paluuta.

Mitä mahtoi liikkua Caesarin mielessä Rubikonin rannalla seisoessaan?

Rubikonin ylittämisellä viitataan päätökseen, josta ei voi enää perääntyä. Se on ratkaiseva käännekohta, joka jakaa elämän menneeseen ja tulevaan, muuttaa nykyhetkeä ja koko elämän suuntaa. Ylittäessään joen Caesar tekisi päätöksen, joka muuttaisi maailmaa.

Näin olen oppinut, ja näin sain innoituksen aloittaa oman matkani. Olen Rubikonin rannalla, hetkessä ennen päätöksentekoa. Tarkastelen edessäni hahmottuvaa vastarantaa ja pohdin, miten sen parhaiten saavutan. Ongelman ratkaistakseni istuudun rannalla kirjoittamaan niin pitkäksi aikaa kun on tarpeellista, enkä anna minkään rajoittaa ajatuksiani.

Matkani on yksinäinen, ja olen kiitollinen seurastasi. Keskustelisin mielelläni kanssasi, sillä uskon, että meistä voisi olla toisillemme iloa. Minulla on paljon kysymyksiä, ja toivon, että sinä viisaampana voisit vastata niihin ja auttaa minua toivioretkelläni.

Olemme Rubikonin rannalla, ja vastaranta odottaa. Aloittaisimmeko?

 

 

Kuukauden luetuimmat kirjoitukset

Arvaa mikä mania?

-
Kuva
Kuntoilumania, shoppailumania, tekoälymania. Manialla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa sitä, kun hurahtaa johonkin asiaan tai ilmiöön ihan täysillä. Seuraavaksi pieni arvausleikki. Alla on kuvia, jotka kuvaavat erilaisia manioita. Keksitkö ne kaikki? Ensimmäinen mania sai alkunsa Alankomaissa 1600-luvulla. Koko kansa köyhistä rikkaisiin hullaantui erääseen tiettyyn kukkalajiin. Kukkasipuleita oli saatava, hinnalla millä hyvänsä, vaikka myymällä oma talonsa. Hinnat ovat onneksi tulleet alas huippulukemistaan, ja nykyisin tämän manian voi toteuttaa edullisesti omalla takapihallaan myös täällä koto-Suomessa.  Kyseessä on siis...? Sehän meni helposti! Toinen mania liittyy myös menneisyyteen. Se oli 1500-luvulla Strasbourgissa tapahtunut, viikkokausia jatkunut ihmisten pakonomainen rytmikäs liikehtiminen. Tähän kollektiiviseen hulluuteen osallistuneet jatkoivat, kunnes kaatuivat väsymyksestä maahan. Tapahtumille ei vielä tänä päivänäkään ole löytynyt selitystä. On vain villejä arvauksia
Lue tämä kirjoitus

Sisällöntuotantoneuvoja

-
Kuva
Olen saanut paljon kyselyjä siitä, millaista on olla ammattimainen sisällöntuottaja. Saamieni kysymysten perusteella olen laatinut tämänpäiväisen ohjelmani aiheen, ja kerron, kuinka sinäkin voit onnistua tällä jännittävällä alalla. Tervetuloa Sisällöntuotanto 101 -podcastiin. Minä olen bloggaaja, vloggaaja, tiktokkaaja, tubettaja, fasettaja ja äksääjä, ja annan aina mielelläni sisällöntuotantoneuvoja. Mennään suoraan kysymyksiin. Nimimerkki “Räpiköijä” kysyy, että miten aloitin sisällöntuottajana. Minäpä kerron. Vuosia sitten olin niin kuin ihminen tavallisesti tuppaa olemaan. Yksinäinen, onneton, ontto sisältä. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja aloin tuottaa sisältöjä internettiin. Elämän tarkoitus saavutettu! Tässä työssä tarvitaan vain mikrofoni, kamera ja nettiyhteys. Kuka tahansa voi olla sisällöntuottaja. Sinäkin pystyt tähän. Seuraavaksi “anzu987” pyytää määrittelemään, että mitä edes on sisällöntuotanto. Se tarkoittaa mitä tahansa yrityksen tai influensserin tuottamaa sis
Lue tämä kirjoitus

Kriminaalin kaanin huligaaniklaani

-
Kuva
Olen matkallani etsimässä järkeä ja mieltä, matkallani, joka ei katso aikaa, ei paikkaa, ja tänään olen lukuisten harharetkien jälkeen vihdoin saapunut yhdelle suunnitelluista kohteistani. Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen olen päättänyt, että tarvitsen omaa aikaa, rauhaa ja hiljaisuutta. Olen siis matkustanut paikkaan, jossa minun ei tarvitse tavata yhtään ketään. Mongolia! Gobin autiomaa, yksi maailman suurimmista aavikoista, täydellinen pitkiä meditatiivisia kävelyretkiä varten. Olen tarponut eteenpäin laskelmieni mukaan joitakin tunteja, ja voisin vaikka vannoa, etten ole edennyt aavikolla kuin muutamia kymmeniä metrejä. Ympärilläni avautuu muuttumaton maisema, joka muodostuu yksinomaan hiekasta.  Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, en välitä hiekasta. Se on pölisevää ja irtainta ja tunkeutuu joka paikkaan, ja juuri nyt se on tunkeutunut kenkiini. Pysähdyn tyhjentämään kenkäni ja ottamaan huikan vesipullosta. Aavikko on ankara ja karu paikka, ja ilman tätä elämälle elintärkeää vesipu
Lue tämä kirjoitus

Preppausneuvoja

-
Kuva
Nyt, jos koskaan, on oikea aika valmistautua maailmanloppua varten, ja minä olen luonnollisesti oikea henkilö sinua asiassa ohjeistamaan. Tietenkään en aio kertoa sinulle nimeäni, osoitettani tai mitään muutakaan yksityiskohtia itsestäni, sillä olettamuksella että havittelet varastojani, mutta muuten annan aina mielelläni preppausneuvoja. Jos et ole tähän mennessä tajunnut varastoida vettä, ruokaa ja hygieniatarvikkeita pahan päivän varalle, en näe sinulla olevan mahdollisuuksia selviytyä tositilanteessa. Jos sinulla on vaikeuksia maalaisjärjen käytön kanssa, kehotan sinua menemään pitsinnypläyskursille ja jättämään preppaamisen niille, joilla on edes teoreettinen mahdollisuus selviytyä sitten, kun ryminä alkaa. En puhu preppauksen perusteista, kuten elintarvikkeiden hamstraamisesta tai maanalaisen bunkkerin kaivamisesta, vaan preppaukseen liittyvästä henkisestä valmistautumisesta. Henkinen valmiustila selviää kysymällä itseltä seuraavat kysymykset: Selviänkö maailmanlopusta, jos en pä
Lue tämä kirjoitus

Kotikokin suosikkiresepti arkeen ja juhlaan - eli ruoanlaittoneuvoja

-
Kuva
Ruoanlaitto on aikaavievää puuhaa. Se ei pääty koskaan, sitä pitää parhaimmillaan tehdä useita kertoja päivässä, ja varsinkin silloin, kun perheessä on useampi jäsen, on suorastaan mahdotonta laittaa sellaista murkinaa, joka jokaiselle kelpaisi. Huoli pois, sillä seuraavaksi opit laittamaan herkullista ja monipuolista kotiruokaa näppärästi, edullisesti ja tehokkaasti, ja minä, kuten tavallista, annan aina mielelläni ruoanlaittoneuvoja. Yleensä olen neuvonut nimenomaan perheellisiä ihmisiä näissä asioissa, sillä minullahan on tämä oma elättini. Saanko esitellä, tässä on Päivikki, seuraneitini ja apulaiseni. Sano päivää, Päivikki! Uppimielinen, mokomakin, menetkös siitä. Päivikki tuli aikoinaan minulle piiaksi. Hän avustaa minua ruoan preparoinnissa ja siivoamisessa, syö muruset lattialta ja piilottelee pankon päällä. Ilman häntä tämä kaikki sujuisi varmasti tehokkaammin, mutta minkäs teet, ihminen on sosiaalinen otus. Ruoanlaitossa tarvitaan alkajaisiksi toimiva keittiö, joka jokaisen m
Lue tämä kirjoitus

Punainen lanka

-
Kuva
Kuu kumottaa Korvatunturin yllä, lumihiutaleet leijailevat hiljalleen yli öisten metsien. Tuvan ikkunasta kajastaa kutsuva kynttilänvalo, ja sisällä lämpimässä Joulupukki on valmistautumassa huomisen jouluaaton koitoksia varten. Takkatuli on päässyt sammumaan, ja pukki seisoo peilin edessä harjoittelemassa. Joulupukki: Kiitos kiitos, kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset! Hyvinhän tämä sujuu, ulkomuistista. Tyytyväisenä Joulupukki kävelee pöydän ääreen ja kurottuu ottamaan lautaselta piparkakkua. Yhtäkkiä hän pysähtyy kuuntelemaan outoja ääniä. On kuin joku kävelisi talon katolla. Joulupukki kiirehtii takan luo ja kuuntelee tarkemmin. Toden totta, savupiipusta kuuluu puhetta, on kuin joku lausuisi katolla ääneen runontapaista: olen matkallani etsimässä järkeä ja mieltä, matkallani, joka ei katso aikaa, ei paikkaa PUMPS, humahdus, tömähdys, ja noen mustaama hahmo tupsahtaa esiin savupiipusta, kierii läpi tuvan ja törmää keinutuoliin. Joulupukki: Oh-hoh hoo, kautta poronkellojen kilin
Lue tämä kirjoitus

Harvinaisten ihmissuhteiden päivä, osa 3: Afrodite ja kateellisten panettelu

-
Kuva
On helmikuun neljästoista päivä, ja aika jokavuotisten ystävänpäiväjuhlien. Minä, Afrodite, olen jälleen kutsunut kaikki suosikkini täällä Olympos-vuorella juhlimaan tätä päivistä imelintä. Tänä iltana pukeudutaan parhaimpiin, syödään, juodaan ja nautitaan elämästä! Alan valmistautua iltaa varten, tosin, kuinka voisin mahdollisesti tehdä itsestäni enää tämän kauniimpaa? Kävin äsken hakemassa postini, ja luonnollisesti postilaatikkoni pursuili kortteja ja viestejä lukemattomilta ihailijoiltani. Mistäköhän löydän aikaa sille, että selailisin nämä kaikki läpi? Kas, kaikista isoin kortti, vaaleanpunaisessa tuoksuvassa kirjekuoressa. Tämä on selvästikin luettava nyt heti. Kannessa lukee: Meren aalloista synnyit sinä, Afrodite, rakkauden ja kauneuden jumalatar, ja tänä ystävänpäivänä toivon sinulle, ooh, kuinka suloista! Aukaisen kortin, vain ja ainoastaan pahaa! Et tänäkään vuonna kutsunut minua juhliisi, joten kiroan nimeäsi ja sitä päivää jona synnyit! Häpeäisit, mokomakin %#%¤%E! Rakkaud
Lue tämä kirjoitus

Pidä se kaikki sisälläsi

-
Kuva
AIKA HERÄTÄ, MARIA. “Vielä viisi minuuttia, tässä on niin mukavaa.” HERÄTYS, PÄIVÄNPAISTE. MUUTEN MYÖHÄSTYN. Maria viivytteli vielä hetken aikaa peiton alla lämpimässä, mutta nousi kuin nousikin mykistämään herätyskellon. Hän laittoi silmälasit päähänsä ja haukotteli. Maria oli eilen pitkästä aikaa ehtinyt käydä kampaajalla, ja hän ihaili hetken meikkipöydällään olevasta peilistä uutta kampaustaan. Kampaajakäynnin takia hänen valmistautumisensa tämän aamun tiimitapaamiseen oli venynyt yömyöhäiseen, mutta hän oli tyytyväinen työpanokseensa. Maria herätti miehensä ja tyttärensä, ja paimensi kummankin lempeästi aamutoimiin. Yhteinen aamupala, pikaiset jäähyväiset, mies lähti samalla ovenavauksella töihin ja Maria viemään tyttöä päiväkotiin. Maria istui tytön kanssa metron penkillä. Suloinen lapsi jutteli, kuinka ei haluaisi mennä tänään hoitoon, vaan haluaisi jäädä äidin kanssa kotiin askartelemaan. Maria yritti parhaansa mukaan lohduttaa tyttöä, ja sanoa, että äidin on pakko mennä töihin
Lue tämä kirjoitus

Yksinäisenä kaikki elämänsä päivät

-
Kuva
Oli kerran mies, joka tekemillään valinnoilla onnistui tuhoamaan kaiken hyvän elämästään. Hän vieraannutti lähes kaikki tuntemansa ihmiset, tuotti tärkeimmilleen pettymyksen, ja päätyi lopulta onnettomaksi, katkeraksi ja yksinäiseksi. Hänen surkea tarinansa soittaa suomalaisten sielunkieliä kuin lumoojatar sistrumia, ja miehestä kertova kirja valittiin Ylen Vuosisadan kirja -yleisönäänestyksen voittajaksi vuonna 2017. Mika Waltarin loppuvuodesta 1945 julkaistu Sinuhe egyptiläinen on voimallinen kuvaus muinaisesta Egyptistä, sen kulttuurista ja ihmisistä sekä miehestä, joka ihmisten ympäröimänä kuvailee eläneensä yksinäisenä kaikki elämänsä päivät. Kaikista lukemistani kirjoista Sinuhe on edelleen se, johon useimmiten palaan ajatuksissani. En niinkään tarinan takia kuin juuri pessimistisen ihmiskuvauksensa ansiosta. Sen rehellisyys kiehtoo minua. Sinuhe on läpikotaisin ihmisyyteen ja itseensä pettynyt, eikä usko parempaan huomiseen. "Niin on aina ollut ja niin on aina oleva"
Lue tämä kirjoitus

Ruusu ja kivi

-
Kuva
En ymmärrä paljoa, mutta ymmärrän sen verran, että olen sattumalta tehnyt merkittävän löydön. Niilin suisto keskellä kuivaa kautta, kuumuus niin paahtavaa, että kalliolla voisi paistaa kananmunan. Apinanleipäpuun latvassa istuva valkea iibislintu tarkkailee maisemaa käyrää nokkaansa heilutellen, ja vierelläni aukeaa karu ja luotaantyöntävä autiomaa. Olen jo kahden päivän ajan kaivanut kuivuneella rantatörmällä linnoitukselle perustoja. Joka paikkaa kolottaa ja selkääni särkee, hampaani ovat niin kipeät, etten saa säryiltäni öisin nukuttua. Olen jatkuvasti nälissäni, mutta silti on jatkettava, sillä on vain ajan kysymys, ennen kuin britit ja ottomaanit hyökkäävät.   Saavuttaaksemme tämän maan rikkaudet on komppaniamme marssinut Napoleonin käskystä pysähtymättä läpi Euroopan. Emme me tänne kukaan halunneet tulla, lähdimme vain, koska meillä ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Vitsalla meidät on matkaan ajettu, ja siitä, kun olen viimeksi kotikyläni nähnyt, on jo useampi vuosi aikaa. Joka ilt
Lue tämä kirjoitus