Rubikonin rannalla

Mielipiteeni on, että Homo neanderthalensis olisi sittenkin ollut parempi valinta tälle planeetalle kuin Homo sapiens . Neandertalinihmiset pitivät huolta perheidensä jäsenistä, kunnioittivat ympäristöään ja käyttivät aivojaan yleistä hyvää ajatellen. Sapiensit eivät.   Olen viettänyt joitakin kuukausia Telluksen kamaralla. Maakosketuksen otin siinä vaiheessa, kun radioaktiivisen laskeuman saastuttama maaperä oli suhteellisen kulkukelpoista. Ylläni on jatkuvasti säteilysuojapuku sekä kypärä happisäiliöineen. Ydinsotien jäljiltä kaupungit ovat raunioina, ilma saastunutta ja maa elinkelvotonta. Meret ovat niin pilaantuneita, että niissä ei ui kuin muovia. Kaikki elollinen on poissa - planeetta on käytännöllisesti katsottuna mennyttä. Olen kaivanut esiin eri aikakausilta peräisin olevia sapiens-lajin edustajien jäännöksiä. Näyteanalyysit osoittavat, että elossa ollessaan sapiensit olivat kyllästettyjä esimerkiksi asbestilla, lyijyllä ja mikromuovilla. On suorastaan hämmästyttävää, mi...

Arvaa, mikä minusta on hauskaa? Keilaaminen. Olen perustanut olohuoneeseeni oman keilaradan, ja tykkään keilata yleensä kahdelta aamuyöllä. PAUK JYTIN JYTIN KLANG Arvaa, mikä myös on hauskaa? Painonnosto. Tykkään nostella rautaa aina kun mahdollista, paukautan painot lattiaan ja luonnollisesti karjun. DUDUM KRAARGH Olen urheilullinen mies, eli en ole koskaan paikoillani. Tykkään kävellä asunnossani edestakaisin, yöllä ja päivällä, pitää saada kardiotreeniä, ees taas ees taas. Olen kuulemma kanta-astuja, en oikein tiedä mitä se tarkoittaa, mutta se on taatusti jotakin miehekästä. DUM DUM DUM DUM Tykkään pitää sisällä kenkiä jalassa, sillä mielestäni on hauskaa kun kengänkannat kopisevat lattialla, ja ei, en tykkää pitää mattoja lattioilla, matot keräävät pölyä eikä kengät kopise yhtään kivasti matoilla. KOP KOP KOP KOPITI KOP KOP Koripallo pomppii nätisti tässä parkettilattialla. POMP POMP POMP Mitenköhän rullalauta kääntyy tuossa olohuoneen ja keittiön kulmassa? ROLL ROLL ROLL Tykkä...

Pyhäinpäivän illan pimeydessä ei liiku yksikään elävä sielu vapaaehtoisesti,  ja sinäkin olet päättänyt viettää haamuaaton rauhallisesti omassa kodissasi. Istut nojatuolissa asuntosi olohuoneessa, aikomuksenasi rentoutua pitkän ja uuvuttavan työviikon jälkeen. Ojentaudut kohti olohuoneen pöydällä odottavaa, höyryävän kuumaa kaakaokuppia, ja otat juomasta pitkän, nautinnollisen hörpyn. HÖRPS NJAMI Kurotat ottamaan pöydällä olevasta astiasta käärepaperiin käärityn karamellin. Hitaasti ja huolellisesti kaivat namin esiin käärepaperistaan RAPIRAPIRAPI pistän herkun suuhusi, ja syödessäsi kuuntelet, kuinka surut, murheet ja huolet lentävät ohitsesi kuin parvi pikkulintuja VIUH VIUH VIUH ja tunnet viimeinkin rentoutuvasi. Mutta sitten valitettavasti ovikello soi PIM POM Nouset huokaisten nojatuolista, lasket kaakaokupin pöydälle ja otat karkkikipon käteesi. Olet osannut varautua tämäniltaisia karkkikeppostelijoita varten. Kävelet eteiseen, avaat ulko-oven ja huomaat, että oven takana ei ...

Mikä ilta! Tihkusadetta ja tuulta, epätoivoa ja eristäytymistä! Pimeys on laskeutunut maan ylle, ja lokakuu on ajanut suomalaiset sisätiloihin käristämään kynttilöitään kaamosmasennustaan kiroten. Minä en valita pimeydestä, sillä tunnen tähän vuodenaikaan itseni elottomammaksi kuin koskaan! Hyvä päivä muutenkin. Ei ole nimittäin yhtään ulkopuolista kirjoitustoimeksiantoa tiedossa, niin voin huoletta jatkaa uusimman romaanini kirjoittamista. Kirjan työnimenä on Alasti talon salissa . Kokeilen tällä kertaa tajunnanvirtatekniikkaa. Teoksessa kummitukseksi muuttunut isäntä valitsee itselleen sopivaa lakanaa isoäitinsä liinavaatekaapista muiden sukulaiskummitusten kiistellessä asiasta vieressä. Kerron valinnanvaikeuteen liittyvästä ajatuksenjuoksusta runsaan 900 sivun verran. Tästä tulee taatusti jymymenestys! Hmm, katsotaanpas… “Kaksitellen ja kolmitellen heitä leijaili verkalleen salin seinien läpi…” Ovikello soi! No voi Volter sentään, kukahan siellä oikein on tähän aikaan illasta? Miltä...

Tervetuloa kirjastoon! Voinko olla jotenkin avuksi? Kirjastosta löytyy lääke vaivaan kuin vaivaan. Tämä on sielunhoitopaikka, eikä ole sellaista elämäntilannetta, johon ei löytyisi sopivaa kirjaa. Katsele vaan rauhassa ympärillesi. Työskentelen täällä kirjastonhoitajana, ja annan aina mielelläni kirjallisuusneuvoja! Kerro hieman, minkälaisessa asiassa voisin olla avuksi? Eli ongelmanasi on kirjojen liikakäyttö, lähestulkoon yliannostus? Mennessäsi kirjastoon suorastaan riehaannut lainausautomaatilla, lainaat liikaa teoksia, raahaat selkä vääränä kassillisen kirjoja kotiin, niksautat niskasi, joudut sairaslomalle - ja vaikka makaat vuodepotilaana kuukauden päivät, et silti koskaan ehdi lukemaan kaikkia lainaamiasi kirjoja loppuun. Tämä on vakava ongelma. Suosittelen, että jatkossa selkä- ja niskavaivojen välttämiseksi vedät talvella kirjat kotiin pulkassa ja kesällä lykkäät kottikärryillä. Muista myös hyvä lukuasento ja se, että kirjoja ei koskaan voi olla liikaa! Entä sinä, nuori mies,...

Psst! Olisiko sinulla hetki aikaa pysähtyä juttelemaan? Teen sinulle tarjouksen, josta et voi kieltäytyä! Katsos, minä ja Carlo tässä etsimme uusia jäseniä perheyhtiöömme. Tarvitsemme kipeästi uutta verta pyörittämään bisneksiä jäsenistömme ikääntyessä ja loppujen tapellessa keskenään. Minä olen tämän rekrytointioperaation aivot ja Carlo on… assistenttini. Carlo, sano päivää pikku ystävälleni!     Näytät kunnianhimoiselta hepulta. Kiinnostaisiko sinua tehdä helppoa rahaa? Perheemme tuottoisaa erityisosaamista on nimittäin tavaran välittäminen ja välistä vetäminen, salakuljetus, musta pörssi, kiristäminen, monopolit, kartellit, korruptio… Eihän sinulla muuten ole yhteyksiä poliisiin tai oikeuslaitokseen? Ei? No hyvä, se olisi hieman vaikeuttanut asioita. Bisnes pyörii mainiosti silloin, kun kukaan ei ole tunkemassa nokkaansa meidän asioihimme! Carlo, oletko huomannut epäilyttävää liikehdintää missään? Etkö? No hyvä. Olet varmaan huomannut, että päätöksentekijät harvemmin tekevä...

On tullut elettyä sellainen elämä, josta on syntynyt kirjailija. Oli aika, jolloin lymyilin Pariisin Oopperan kellarissa lauluja laulaen ja ohikulkijoita säikytellen. Oli aika, jolloin komensin Lentävää Hollantilaista meren myrskyissä kiitäen. Oli aika, jolloin haastoin Hamletia päättämään, että ollako vai eikö olla, se ei henkilökohtaisesti ollut kummoinen pulma minulle, joka olen joskus ollut mutten enää ole. Tarinoita riittää, sillä kaikenlaista on tullut tehtyä. Ei auta kuin kirjoittaa kokemani kirjaksi! Elämäkertani, vaatimattomasti otsikoituna Vuosituhanteni , on mestariteos, joka vain odottaa kirjoittamistaan. Sulkakynä on teroitettu ja mustepullo aukaistu, ei muuta kuin työhön. Mietitäänpäs hetki. Mikä olisi loistelias alku suurromaanilleni? ”Oli synkkä ja myrskyinen yö.” Vai oliko yö sittenkin tumma ja tuulinen? Faksi piippaa! Katsotaanpas, minkälainen toimeksianto olisi tällä kertaa tarjolla. Romaanin kirjoittamisen ohella minun on tehtävä muita töitä saadakseni laskut ...